Hortensiasta pihatalkoisiin ja Kruunuvuoreen



"Näpistin" eilen pihasta hortensian kukkia ja tein kranssin, kuivuu kauniiksi. En jättänyt tuohon eteiseen vaan laitoin paraatipaikalle olohuoneen suuren talonpoikaiskaapin oveen.
Kuvasin aamutunnelmia. Tänään tiedossa upea ilma päiväksi, menen (menin) ensin pitkälle lenkille joen rantaan ja merelle. Vernerillä (oli) jalkapallon taitokisat. Iltapäivällä (oli) pihatalkoot. Kahvinkeittoa (jep, meni jo). Kotijuttuja.

Inhoan aina kun tulee pihatalkoot. Se tietää jätelavaa ja uhkauksia. "Kaikki tavarat vintin ja kellarin käytäviltä viedään lavalle jne." Ymmärränhän minä. Mutta kun yleensä ne kaikki kamat jotka ovat tiellä ovat meidän. Kun meidän vinttikomero on ihan täynnä. Ja kellarikomerokin. Minulla kun on taipumuksena kerätä tavaraa. Kerään, en tiedä minne. Mutta jonnekin, jossa olisi lisää tilaa ja piha. Pihaan mahtuisi suuri pöytä ja ne rottinkituolit. Syksyllä olisi ihana istua puutarhassa, lyhtyjen valossa.
Vintissä on kaksi vanhaa nojatuolia, yksi talonpoikainen pieni pöytä, kuusi rottinkituolia ynnämuuta ynnämuuta.
Ja lisää tulee. Tasaisin väliajoin.
Nouh!

Asia joka ei kuulu millään lailla tähän juttuun mutta mikä mietityttää minua on Kruunuvuori. Ihana huvila-alue on jätetty ihan oman onnensa nojaan. Helsingin kaupunginmuseolta on ilmestynyt historiikki, joka täytyy saada. Ja tässä upea pieni dokkarinpätkä. Surullista.



****



"Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut tutkija Minna Torpan ja valokuvaaja-kuvataitelija Aurora Reinhardin teoksen ”Kruunuvuori – unohdettujen huviloiden tarina”, joka kertoo Laajasalossa sijainneen kesäparatiisin erikoisesta kohtalosta politiikan ja rakennusbisneksen kiemuroissa. Upeasti kuvitettu kirja tarjoaa visuaalisesti vaikuttavan matkan ylellisten huviloiden nurmikoilta nykypäivän metsittyneisiin raunioihin. Aurora Reinhardin kuvia Kruunuvuoresta on esillä myös Kulttuuritehdas Korjaamon näyttelyssä 18.9.–22.11.2009.

Laajasalon länsirannalla sijaitsevan Kruunuvuoren rantakallioilta aukeaa esteetön merinäköala kohti Helsingin keskustaa. Aarniometsän keskellä lepää nykyään kymmenkunta pääosin jo rappeutunutta huvilaa. Alue kuului alun perin Uppbyn kartanoon, jonka maita vuokrattiin 1880-luvulta alkaen Helsingin säätyläisille huvilapalstoiksi. Kesänvietto huvilalla oli tuolloin tulossa muotiin.

Vuonna 1906 Uppbyn kartanosta erotettiin Hålvik-Håkansvik-niminen tila Cygnaeuksen perheen kesäpaikaksi. Alueelle rakennettiin useita huviloita. Kuusi vuotta myöhemmin tila myytiin saksalaissyntyiselle kauppaneuvokselle ja Saksan konsulille, Albert Goldbäck-Löwelle, joka nimesi sen Kissingeksi. Konsulin oma Villa Kissinge tuli tunnetuksi Helsingin seuraelämässä.

Toinen maailmansota mullisti leppoisan kesänvieton. Saksan hävittyä sodan Suomessa asuneiden saksalaisten omaisuus luovutettiin Neuvostoliitolle, myös Kissinge. Suomen Kommunistinen Puolue sai kuitenkin vuokrata huviloita eturivin jäsentensä virkistyspaikaksi. Vuonna 1955 Neuvostoliitto myi Kruunuvuoren huvila-alueen vuorineuvos Aarne Aarniolle, joka kaavaili sinne kerrostaloja. Kun kaupunki ei myöntänyt rakennuslupaa, huvilat jätettiin oman onnensa nojaan Aarnion Palkki Oy:n työntekijöiden kesäasunnoiksi. Talojen vähitellen rapistuessa Kruunuvuori on lähes autioitunut.

Kruunuvuoren surumielinen idylli katoaa pian, sillä läheisen öljysataman paikalle suunnitellaan Kruunuvuorenrannan asuinaluetta kymmenelle tuhannelle asukkaalle. Onneksi Minna Torpan ja Aurora Reinhardin teos tallentaa ansiokkaasti ja elämyksellisesti ainutlaatuisen huvila-alueen vaiheet ja muistot.

Minna Torppa - Aurora Reinhard: Kruunuvuori – unohdettujen huviloiden tarina. Helsingin kaupunginmuseo. ISBN 978-952-223-413-1. Sidottu, 158 sivua. Hinta 29 euroa (sis. alv).

Hinta on 29 euroa (sis. alv). Kirjaa saa Museokaupasta, Sofiankatu 4, sekä muista kaupunginmuseon näyttelypisteistä. Kirjaa myy myös Akateeminen kirjakauppa."


14 comments

  1. Oletpa tehnyt hienon kranssin!

    Ja mitä tulee tavaroihin, huonekaluihin jne.. niin sama vika: ostan ja jemmaan. Meillä kyllä on sitä tilaa niitä varastoida, mutta en vaan tiedä MIKSI niitä ostan tai varastoin, jos niille ei ole heti käyttöä. Tässä talossa kun on tarkoitus asua pitkään. Silti ajattelen, että "seuraavassa paikassa" niille varmasti löytyy käyttöä enkä edes halua sitä seuraavaa paikkaa, hihii :)

    Uudesta Glorian Antiikista luin eilen tuosta kirjasta ja mietin, että se on pakko saada.

    ReplyDelete
  2. Sama vika, kohta kaapit täynnä vanhaa ja kaunista,ihanaa, josta ei vaan voi luopua.
    Usko vaan, jossain se Teidän Paikka vaan odottaa löytämistään.
    t.Ulla

    ReplyDelete
  3. Sama juttu täälläkin, KAIKKEA ropua kerätään ja silti ei muka ole mitään ihanaa...

    KAUNIS kranssi. Hortensia on IHANA!

    Levollista lauantaita! Täälläkin touhuttu melkoisesti, pihalla lähinnä. Valo oli vaan niiiiiin kaunis, aurinko paistoi mutta islti aika kylmä. Grillattiin nakkejakin. :D

    ReplyDelete
  4. Ihana kranssi!!! Näpistä Niina mullekin sieltä, mä tuun perjantaina sitten hakemaan ;)

    ReplyDelete
  5. Hortensia-kranssi on ihana!
    Syyshortensia on noussut tänä syksynä ainakin minulla Must-listalle. Tänään yhden ostin Plantagenista, huomenna katsotaan sille paikka. Toivottavasti ensi syksynä saadaan nauttia myös hurmaavista kukista meidän mäellä :)
    Kiinnostava kirja, täytyypä tutustua.

    ReplyDelete
  6. Mahtava kranssi!!!!

    Turha kai edes sanoa mutta meidän komerot pursuaa YLIIIIII! Verkkokellari TÄYNNÄ, kylmäkellari TÄYNNÄ kaikkea muuta kuin hilloa ja mehua, vaatehuone KAAOS! Apua :(

    Mutta joku päivä se Huvikumpu tulee, sen on vain oltava totta, niin teille että meille :)

    Iloa lauantai iltaan,
    Linda

    ReplyDelete
  7. Hei!

    Mä olen opetellut harkitsevaksi ostajaksi ja jemmaajaksi. Syynä on ihan vain tilan puute. Mulla on periaate, että vaatehuoneeseen täytyy mahtua sisälle ja mieluiten myös vinttikomeroon. Eka periaate toteutuu, mutta viimeksi mainittu ei johtuen miehen autonrenkaista... Onpa kiva syytellä ;)Yritän pitää heräteostoksetkin edes osittain järkevinä. Vaikeaa se tietenkin on.

    Miehen mummon vanha keinutuoli pitäisi "pelastaa" ja viedä verhoiltavaksi, ja se täytyy tähän huusholliin mahduttaa tavalla tai toisella... Ja jouluna täytyy olla tilaa joulukuuselle...

    Upea kranssi, totta tosiaan! Syyshortensia on kaunis, kun siihen tulee punertavaa. Niitä näkyy täällä Munkassakin pihoilla, ja juuri tänään lenkkeillessäni niitä ihailin. Vielä löytyy luonnosta katseltavaa ja ihailtavaa!

    Kivaa vko.loppua!

    - Kristiina -

    ReplyDelete
  8. Voih, enpä ole tuollaisesta paikasta tiennytkään. Ymmärrän, että tärkeämpiäkin rahanreikiä on, mutta kun rakennukset rapistuvat, on se ikuisesti mennyttä. Kirja alkoi kiinnostaa, syntyperäinen helsinkiläinen kun olen. Täytyy pistää muistiin. Kiitos vinkistä :)

    ReplyDelete
  9. Ihana tuo hortensiakranssi, kerrassaan ihastuttava.
    Lauantai olikin päivällä sään puolesta mukava, ilta / yö olikin sitten jotain ihan muuta - kunnon syksy.
    Tuolientrauksesi on mielestäni onnistunut!
    Toukolan ja Käpylän puutaloalue on ihana ja siellä on vielä mukavaa toisista välittämisen meininkiä (omput ja perennat jakoon). Täytyykin seuraavan kerran anoppilassa käydessä lähteä lenkille niihin maisemiin.

    ReplyDelete
  10. Kiva kun olet palannut!

    Minun mielestäni on ihan selvä asia, että sinä keräät tavaraa pesänrakennusvietin vallassa seuraavaa uutta ja isompaa kotianne varten! Sitten on jo valmiiksi mieluista kalustusta! Mieluummin noin päin kuin että asuu isossa asunnossa, jossa joutuu pitään huoneita tyhjillään, kun ei ole löytänyt mieluisia kalusteita sinne! Sinä voisit jo muuttaa suoraa päätä : )

    Minna, joka toivoo teille sitä isoa puutaloa ja puutarhaa

    ReplyDelete
  11. Voi että miten surkea kohtalo noillakin taloilla... Aikansa kutakin tietysti, mutta silti.

    Tavaroiden keräileminen on ihan normaalia pesänrakentajapersoonille, kyllä ne kamat vielä käyttöön pääsevät! :)

    ReplyDelete
  12. Vähän samaa vikaa tuon keräilyn kanssa... Onneksi on anoppilan loputtomat vintit, jonne niitä voi roudata, hih :D Omatkin kaapit on kyllä niin pullollaan, että ahdistaa. Ja se kellarikomero on ihan painajainen!
    Ihanan kranssin olet tehnyt :)

    ReplyDelete
  13. Kivaa kun oot tullunna takaisin;) Ihania aamukuvia! Ja tuo kranssi on tosi kaunis. Sopii varmasti ihanasti sen kaapin oveen;)

    Meillä on pihavarasto niin täynnä ettei sinne enää varastoida mitään lisää... Enpäs siis ole aikoihin ostanu mitään mikä ei mahdu käyttöön. Se varasto oli tarkoitus siivota kesällä, mutta ehkä jo ensi vuonna.

    ReplyDelete
  14. ihana kranssi, todella todella kaunis! En tiennytkään tuosta huvila-alueesta, luulisi että tämän hetken talobuumin keskellä kunnostettavat huvilat kehä kolmosen sisäpuolella olisivat menneet jo kuumille kiville, erikoista. Täytyy etsiä tuo kirja käsiini.

    ReplyDelete